Videovastaavan jatkohöpinät

Tomi tässä taas terve. Äänipaavomme Janne tuossa jo kiitettävästi kronikoikin elokuisesta kuvausviikonlopusta mutta tässä vielä sananen kuvantekohommeleista. Biisiviitteiden linkit vievät suoraan YouTube-videoihin. 

Kahden Tekramütisch-kuvauspäivän aikana kamera pystytettiin neljässä kohteessa 12 eri paikkaan ja biisejä tallennettiin 20 joista 13 on nyt julkaistu. Tahti oli tiivis eikä kuvakikkailuille ollut aikaa eikä edes tarkoitusta. Muutamaan biisiin lisäottoina kuvatut lähikuvat soitosta jäivät leikkauspöydälle heti alkuun kun näyttivät luonnottomilta (mitä olivatkin) ja päälle liimatuilta (mitä olivatkin). Poikkeuksena Kirjurinluodon Topon varpaillaan soittama minisyntetisaattorisoolo koska se omituinen ujellus kaipasi selitystä. Ja onhan se tökeryydessään ihan villi välikuva. 

Vaikka videokuvaa teimmekin pääasia näissä sessioissa oli itse biisien tallennus. Neliraitaäänityksistähän iso osa päätyi julkaistavalle digitallenteelle. Eli jos otto saatiin hyväksi niin kuvakin sai kelvata. Kameran virittelyn ja soittajien sijoittelun lisäksi sen kummempaa ohjaamista näiden pätkien teossa ei tarvittu. Ainoat ohjauskomennot taisivat olla: “Saa mennä”, “Läpsystä lähtee” ja  “Janne, tulisitko pois kuvasta.” 

"Janne, tulisitko pois kuvasta."

Ehtiessäni ja muita välillä odotuttaenkin kuvailin kuvituskuvia jotka päätyivät muutamiin vähän pitempiin kappaleisiin. Semmoista yläkoulun kamerakerho-osaston kuvausretkilaatuahan ne ovat mutta kertovat paikoista joissa olimme ja se riittää. 

Useammat kappaleet eivät kuvitusta edes kaivanneet vaikka semmoista olisi ollut käytössä. Jukan lyhyeen Luonnon helmaan -kappaleseen lähettämät oivalliset luontokuvat jäivät leikkauspöydälle. Ehkä näemme ne myöhemmin tässä blogissa. Tässä yksi kuvatus:

 Rockabillykingkongissa oli niin villi meno semmoisenaan että sitä varten kuvatut radanvarsiseisoskelut löysivät paikkansa Betamaxissa joka kaipasikin kuvitusta sillä kahdella kameralla kuvatun otoksen lähikuvakamerasta täyttyi muistikortti kesken biisin. Amatööri asialla. 

Kuvakaappaus leikkauspöydälle jääneestä videopätkästä.

Kamerakalustonani oli siis lainattu isokennoinen digijärkkäri (valmiilla ja hyvillä värisäädöillä) ja oma taskukokoinen HD-videokamera. Toinen kamera kuvasi laajempaa ja toinen tiiviimpää kuvaa. Kahden kameran kanssa värkkäily oli kuitenkin hankalaa ja paskan kuvan (huono sommittelu, väärät tai pääkamerasta poikkeavat säädöt) uhka leijui videokameran osalta ilmassa ahdistavasti joten se heivautui toisena päivänä kuvioista. 

Lauantaina kuvasimme Perinnön lauluosuudesta toisen oton lähikuvana ja illalla tarkasteltuna kuvamateriaali näytti niin hyvältä että seuraavana päivinä teimme saman melkein kaikissa biiseissä, nyt apuäänen kanssa. Laululähikuvat ovat siis useasti playback-esityksiä. Teitä on huijattu. 

Uusihan tämmöinen intiimi livevideokonsepti-idea ei ole. Luomustudio tekee useammalla kameralla samaa ja jo 2011 aloittaneen Off The Recordin nimenomaisena ideana on viedä bändit soittamaan hienoihin paikkoihin. No Off The Recordin ydinryhmän kameravelhot Ykä ja Otso ovat ystäviä ja yhteistyökumppaneita jo vuosien takaa ja leikkaajaguruni Ykä lainasi kameraa tähänkin haihatteluun. Aatteenani olikin tehdä köyhän miehen OffTheRecordia simppelisti, jalustalta kuvaten. Taustalla tietysti etenkin leikkausvaiheessa esiin nouseva mieltymykseni pitkiin ja rauhallisiin Roy Andersson -tyylisiin kuviin. Katsojana minulla ei kuvajaaritteluun useinkaan riitä maltti. Että siitäs saitte taidetta taas kerran. 

Videoiden leikkaaminen oli kevyttä puuhaa kun paljoa ei ollut tehtävissä. Kuvasaumoista kaikki eivät osu ehkä ihan ruudulleen oikeaan paikkaan mutta aika lähelle kumminkin ja muutaman pätkän alkuun jäi hieman liikaa tyhjää mutta pikkuvikoja nekin. Pätkien lopussa siirtymä mustavalkoiseen kuvaan on pöllitty suoraan MI-5 (Spooks, Erikoisjoukkue) TV-sarjasta ja sen kontrastiton harmaa platku on lempivärini. 

Isoin homma jälkitöissä oli pitää Toppo aisoissa ja sovitussa julkaisukonseptissa. Mies kun olisi halunnut julkaista biisejä Facebookissa ja vaikka missä jo heti seuraavalla viikolla. Rumia puhumalla ja ärjymällä siitäkin konfliktista sitten selvittiin. 

Ja sitten vielä yksi juttu: logo. 

Kontrastiton platku harmaa näyttää tältä.

Jukka ja Toppo toivoivat yhtyeelleen sankarimetalli- tai hard rock -tyylistä logoa mutta kun en minä semmoista osannut tehdä niin tein tämmöisen kulmikkaan. Pökkyläkirjaimet väkersin itse mutta vinoutta omaavat kirjaimet lainasin muualta. R-kirjain edustaa Helvetica-kirjainperhettä ja K:n fontti on varhaisissa avaruussarjoissa ja esim. Avaruusseikkailu 2001 -elokuvassa käytetty Microgramma. Esiteltyäni logon yhtyeelle he esittivät hartaan toiveen sen muokkaamista enemmän sankarimetalli- ja hard rock -tyyliseksi. Jotenkin se muokkaaminen sitten vaan jäi tekemättä. 

Kenttäryhmä Janne, Jukka, Toppo ja Tomi. 

P.S. Ostelkaahan tuota digijulkaisua ja paitoja ja kasseja oikein urakalla jookos. Vaikka tämä harrastuksena onkin halvempaa kuin slalom tai ratsastus niin pieni pesämuna sekä innostaisi että helpottaisi tulevia metkuiluitamme. Ei tämä tähän jää. 

Tomi

MAINOS

Tekramütischin paidat ja kassit ovat itse painettuja ja ne painetaan tilauksesta. Vuoden 2014 paidat on painettu ja seuraavan kerran tuotteita saa maaliskuussa 2015. Kasseissa on kolme värivaihtoehtoa: navy, khaki ja magenta. Paidat ovat mustia ja niihin on tarjolla kahta selkäpainatusta. Jos muun värinen paita kiinnostaa kysele Tomilta (indiefilms@indiefilms.fi).