Kätevän kiireisen ajotyöpäivän jälkeen kiireen kyytiä Joensuuta kohti. Tässä vaiheessa oli kuitenkin jo saatu pakattua kyytiin pikkuZoomi, erilaista sälää sekä pes… eikun siis Mustos Penalta lainattu luottotyökalu Mackie. Viiltäjän kaiman kohteena oli Topon keväisellä Saksanreissulla T-kaupan katedraalista hankittu 8-kanava Zoom. Pätevä peli sinällään, mutta +48V aavevirtaa on tarjolla vain kahteen ensimmäiseen kanavaan, neljää kuitenkin tarvittiin, siksipä Mackie pääsi osoittamaan puukotuskykynsä.
Aloituskuvauspaikkana toiminut viehättävä maitolaiturimiljöö AnitaHirvosjulisteineen oli jo sinällään näkemisen ja koko ajomatkan väärti. Pari hassua herraa telttajakkaroilla knalleineen maitolavalla näytti riittävän pöhköltä, puhumattakaan päättömästi ja kuolemaa uhmaten tien yli autojen välissä säntäilevästä Tomista. Ajo-ohje oli kuvaava legendaarisuudessaan: aja vaan tänne Polvijärvelle päin, sie ET voi ajaa ohi. No eipä voinut ei.
Allekirjoittaneen palveluksia ei liiemmin Anita Hirvosen ja mm. Souvareiden valvovan silmän alla tarvittu. Herrat olivat jo kasiZoomin saloihin päässeet sen verran sisälle, että koneen omilla äänipyydyksillä oli jo saatu kelpo jälkeä talteen. Tärkeimmäksi hommaksi poikkeamalla Polvijärven suuntaan jäi pidellä Tomin Joensuusta taitavasti hankkimaa auringonvaloheijastinta.
Paluumatkan varrella paikallista kalastajaa hämmästyttäneen kuvasession jälkeen olikin jo aika suunnata kohti Topon residenssiä ja tekemään inventaariota sekä pakkausta seuraavaa pitkää tallennuspäivää varten. Pakkaus sai kuitenkin hetkeksi väistyä tärkeämpien asioiden tieltä, pressutallista pilkottanut uushankinta Citroén ID sujahti oikealta roudausaikeiden ohitse. Hankala sanoa ei, jos kysytään käytäiskö tutustumisajelulla, varsinkin kun pääsee nauttimaan loistavasta kyydistä, oluesta ja mainiosta ajeluseurasta.
Saatiin ajelun jälkeen toki pakattuakin. Kyytiin, tosin paljon ID:tä tylsempään, saatiin mahtumaan lukuisa määrä kaikenlaista kilkutinta, kielisoitinta, kuvauskalustoa sekä äänentallennukseen liittyvää välineistöä: mikkitelineitä, mikrofonia monenlaista laatua, kaapeleita ym. sälää. Yllättävää kyllä, seuraavana päivänä pakkaus todettiin onnistuneeksi ja lähestulkoon kaikki tarvittava oli mukana.
Päivän ensimmäinen taltiointi suoritettiin Onkamossa aikanaan VR:ää hyvin palvelleen betoniseisakkeen luona. (vaunut.org). Tässä oli kasiZoomi jo tositoimissa. Ääntä taltioitiin jo peräti kuuden kanavan verran, kapistuksen omien äänikeräimien toimittaessa atmosfäärin taltiointia, instrumenteiille sekä lauluille viriteltiin tukimikrofonit. Junakin nähtiin ja toki piti koittaa kolikonlitistystä raiteella, paljoa ei venäjän keikkareissulta kulkeutuneesta ruplarahasta jälkeen jäänyt.
Onkamon hienosti säilyneellä mutterilavalla tavaroiden levittelyn jälkeen päätettiin yhteistuumin suorittaa parit ulkotaltioinnit, auringonvalo kun on kuvamiehelle aina arvokasta. Ulkohommat sujuivat lähes loistavasti, pienempi Zoomi osoitti heti äsäkkyytensä liikkuvana äänentaltiointikamppeena. Luurit kiinni ja fiilistelyä sekä aseman hakemista. Tässä vaiheessa paljastui, mitä pakkauksen lähes kaikki tarvittava tarkoitti: ei, eipä ole tuulisuojaa mukana ei… Pienen pähkäilyn ja tuulensuunnan muutosten kyttäilyn jälkeen löytyi kuitenkin ässä hihasta, tai tarkemmin Koposen päästä: Pipo, perskeles, että toimitti tämänkin tuulensuojavirkansa mainiosti. Ulkona saatiin taltioitua mm. Laiva Uppoaa autenttisine tuuli- ja kohinaefekteineen. Tämä kappale se lämmitti ja terästi vanhan sukellusvenetorjuntakuuntelijan mielialaa kummasti.
Lavan sisälle siirtymisen yhteydessä tavarat alkoivat pikkuhiljaa löytää paikkaansa ja herrat sijaansa lavan estradilta. Luonnollisesti keskustelun kulkua väritti perinteinen ”onko tuon mikkitelineen, mikrofonin, nuottitelineen pakko olla tuossa” keskustelu, toista osapuolta ei liiemmin tarvinne arvailla. Onneksi mukana olivat veli venäläisen Oktava sekä kaupallisempaa amerikkalaishapatusta edustava Shure. Nämä tarjosivat miellyttävän äänentaltiointiominaisuutensa lisäksi myös mukavan ajattoman, ellei peräti vanhahtavan ulkonäkönsä puolesta visuaalista karkkia. Salin puolivälin tietämille pystytettiin Topon hyvin palvellut iso Samson CO konkkapari mutterilavan omaperäistä ambienssia taltioimaan. Juuri näiden virroittamiseen oli varattu aiemmin mainittu Mackie. Kuten ulkotaltiointeihin, näihinkin toki saimme ohikulkevaa liikennettä tahtomattammekin mukaan, turverekkojen antaessa vaikuttavimmat sivuäänet.
Pitkä ja mielenkiintoinen oli päivä, mitä ihmeellisimpien instrumenttien vaihtaessa herrain käsissä paikkaa, lähitaistelupyydyksinä soitinkattaukselle palveli tietenkin Shure SM57 kaksikko, luotettavuutta jo vuodesta 1965. Tämän kun ottaisi autiolle saarelle mukaan, hyvä olisi siihen jutella seuran puutteessa ja hakata vaikkapa mahdollisesti löytyviä nauloja majan seinään.
Onkamotaltion välissä piti toki huolehtia välipala- ja janojuomatarpeesta Tolosenmäen Nesteellä, mistä muuten löytyi Genuine Pirtamo ateria (tm KarttusPate): Lihis, pihvi, muna ja kaksi nakkia. Aivan parhautta, varsinkin keskioluella alas huuhdeltuna.
Paluumatkalla pääsi jälleen pikkuZoomi töihin aivan huikeissa navetanraunioissa Tikkalassa, jossa kertavedolla talteen suurin TM-suosikki Perintö. Nesteellä hankitut energiat olivat ehdottomasti tarpeen ryteikköisellä maastokävelyllä, vaan olipa sen arvoinen paikka. Soundi kivibetoninavetassa ikuisuuden kuivaneen lannan keskellä vertaansa vailla.
Päivä haki hämärällä päätöksensä ja baarissakin oli pakkokäynnin paikka, koska tiedossa oleva seura oli mitä parhainta, taistelutoverini Pasi K. Kärttynen ja loivista liikkeistään tunnettu Ronski. Pitkään ei vaan jaksanut ja pakko oli lähteä huilille kuorsaamaan Tomin turvalliseen viekkuun.
Paikan tarjoamat lukuisat erittäin visuaaliset kuvausmiljööt johtivat välittömään päätökseen äänittää kaikki asiat pikkuZoomin stereoparilla. Täällä oli turha rakennella mitään häkkyröitä kuviin ja siirrellä niitä pitkinpoikin. Zoomi sai kokea mitä ihmeellisimpiä sijainteja: asfaltilla mädän vanerinpalan päällä, lattialla lasinsirpaleiden keskellä, staagissa nippusiteillä ja ties millä kiinni. Lippuluukulla äänitetyssä kappaleessa taisi tallennin olla allekirjoittaneen käsipidossakin. Pääsihän se Topon tuulisuojapipo täälläkin töihin, aivan sisätiloissa. Oli termiitit hajoittaneet ikkunat sen verran lahjakkaasti, että sisälläkin tuuli enemmän, kuin oli tyyntä. Kuin kruununa saatiin ukkonen ja vesisadekin saatiin elävöittämään kiehtovaa ränsistymää.
Hämmentävä oli tunnelma vanhalla Suojeluskuntatalon ja mutterilavan yhdistelmällä, ja täältähän se Enon Discokin on alkunsa saanut. Jotenkin haikein mielin tuli pakkailtua kamppeet, mutta toisaalta erinomaisen hyvä fiilis, kun jonkinlaiseen kulttuurijatkumoon sai kunnian osallistua. Nyt jälkeenpäin paljastui myös se, että kerrankin oltiin oikeaan aikaan liikkeellä: purkutuomion sai Vallisärkkä.
 |
| Lepohetki Vallisärkällä |
Janne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti